Has anyone seen my Bambi?

Päivän ehdottomasti rakastettavin muotibongaus tapahtui tänään loikoillessani sängyllä lukien Elokuun Elleä. Lehdessä oli juttu muotisuunnittelija Jean-Charles de Castelbajacista, joka kuuluu Ranskan leikkimielisimpiin ja innovatiivisimpiin suunnittelijoihin. Värit, kuviot ja tutut hahmot printtikankaissa ovat kyseisen miehen tunnusmerkkejä ja onpa hän puvustanut jopa Beyoncén ja Lady Gagan Telephone-videolla. Juttua lukiessani muotibloggarin tuntosarvet rupesivat saamaan signaalia, kun näin alla olevan kuvan:



Aivan ihana mekko! Aiemmin oli puhetta siitä, kuinka Muumit ovat ajattomia, mutta kyllä tuokin toimii! Herkkä ja hellyyttävä, ja kerää taatusti katseita baarissa kuin baarissa ;) Kivoilla asusteilla tuosta saisi ihanan ja huomiota herättävän juhla-asun. Mekon kanssa voisi yhdistää vaikkapa nämä Roosan kenkäkaappia koristavat Aleksi 13:n kiilakorot...


.. tai sitten lisätä juhlavuutta vaikkapa näillä H&M:n killuttimilla. Jean-Charles tuskin haluaisi sponssata aloittelevaa suomalaista bloggaria, eli täytyy varmaan ite ruveta ompelemaan ;)



Nääs. Inhoan sitä, kun joku toimittaja yrittää olla nokkela tamperelaisista kertoessaan, ja käyttää koko ajan sanaa nääs. Nääsnääs. Kun nääshän ei edes juurikaan tarkota mitään, ja vaikka koko lähipiirini on suurin piirtein paljasjalkaisia tamperelaisia (muutamaa ihastuttavaa poikkeusta lukuunottamatta), ei heistäkään kukaan käytä kyseistä sanaa. Juttu, jossa näässiä viljeltiin, oli kuitenkin kaikin puolin mielenkiintoinen. Se kertoi muutamasta tamperelaisesta eri ikäisestä naisesta, jotka harrastivat omaperäistä pukeutumistyyliä ja kirpputoreja. Nääs.




Muistatteko, kun viikolla esittelin ne shoppailukierroksen löydökset? Tänään pukeuduin niihin kaikkiin :D Valkoinen toppi + kukkatoppi + punainen laukku + musta villatakki + palikkakoru. Noi löydöt on kyllä maksanut jo kaksinkertaisesti itsensä takaisin. Tollanen järkevä shoppailu on mukavaa, kun kaikki tulee käyttöön ja tarpeeseen. Sen lisäks voitin tänään ruletista parikymppiä, odottaessa ristikkoperunoita eräässä pikkuravintolassa. Money well spent! Kuvassa oleva Roosan paita H&M.

Sitten varoituksen sana. Aamun ratoksi kaipasin jotankin mieltä virkistävää leffaa katseltavakseni, kun M lähti kohti puolimaratoniaan ja kovasti harmistuneena siitä etten voinut lähteä mukaan, yritin keksiä tekemistä. CDon.comista olen joskus jotain tarjousta hyödyntäen tilannut leffan Suburban Girl, jota tähdittävät Sarah Michelle Gellar ja Alec Baldwin. Niin huono! Ajautuu kyllä seuraavalla kertaa kirpparille kun taas pöydän sieltä vuokraan.



Toivottavasti teillä kaikilla on ollut mukava lauantaipäivä (välillä on toisaalta ihanaa ettei aurinko koko ajan paista ettei tule huono omatunto siitä että on sisällä). Pitäkää huomenna kaikki peukut pystyssä M:lle, ehkäpä itsekin joku päivä vielä kipitän maratoonia kun tää juoksuhomma on nyt jo vienyt niin mennessään!

Leppoisaa Lördaagia!

p.s. Osaisiko joku teistä kertoa, miten blogilista määrittää lukijamäärät ja kuumuudet jne? Mielenkiinnosta haluaisin tietää paljonko tänne viikoittain eksyy lukijoita (tällä hetkellä Blogilistan mukaan 1?!) ja aina eivät päivityksenikään siellä näy.. Puhumattakaan tuosta kummasta kuumasta listasta? Oon niin alottelija viä tässä hommassa ja haluaisin tietää onko teillä konkareilla parempaa tietoa asiasta :D

äl oo äm aa

Nysse alko! LOMA. Oon niin naatti ja poikki, että tulevat kolme viikkoo tulevat varmasti vierähtämään melko rauhallisissa tunnelmissa. Lämpöä ja lepoa, siitä on mun loma tehty. Olin varmaan tänään rasituksien rasitus töissä, kun ei oikein malttanut pysyä housuissaan lähestyvän loman vuoksi. Lomalle kun oltiin kerta jäämässä, vaatetuskin oli hyvin kesäinen. Niistä Hennesin farkkushortseista on tullut vakkarikamaa (lupaan laittaa huomenna jotain muuta jalkaan), ja yläosaa verhosi se Onlyn kukkatoppi ja Soyan liehulöysätoppi. Parit helmet kaulaan, and done! Söpöilin koko päivän koulukaveri-työkaveri-ja ennen kaikkea kaveri- Annan henkkamaukan kolibrimekkoa. Annalle päivän asu maininta ja papukaija(kolibri)merkki! ;)



Meillä onkin keittiössä uusi kissapeto. Töissä on joka perjantai perinteikäs pulloarvonta, ja olen kyseisen mittelön voittanut viimeksi 24.7.2009 (ei sillä että pitäisin lukua :D ). Tänään sitten, kun arpaonnettarena toimi koulukaveri-työkaveri- ja ennen kaikkea kaveri-Anna, onni napsahti kohdalle, ja saimme uuden lemmikin. Tiikeri sisälsi punaviiniä. Punaviiniä, öööö, nam? En tykkää viineistä, mutta näin loman kunniaks pistin pannulle pihvit tirisemään ja valmistin meille oikein superherkkuillallisen, viinin kera. Joo ei. Ei ollu mun juttu. M arvosti kuitenkin, ja pötköttää nyt sohvalla silmät ristissä. Siis se vaan väsähti, eikä tyhjentänyt kissapetoa kurkusta alas ;)


Lähettiin Annan kanssa tänään juhlistamaan mun lomalle jääntiä Mäkkäriin ruokkiksella, ja sitten sopivasti sen jälkeen päätettiin sulatella sapuskat kirpputorikierroksella. Löysin kerrankin jotain kivaa KOTIIN. Makuuhuone on sisustukseltaan tällä hetkellä mun lempihuone, ja nyt kun kivat pikku lehtikoukut vielä pitävät seuraavan päivän vaatteet yön ajan kuosissa, makkarimme on täydellinen! Täydellisyys maksoi 1 €/koukku. Kuvassa koukuista roikkuu muuten lempitoppini; Ed Hardyn karppipaita. Tuota paitaa kohtaan ei voi olla tuntematta kuin silkkaa rakkautta :)Koukkujen lisäksi kirppikseltä löytyi eurolla nätti valkoinen pitsikoristein varustettu Globalin paita. Esittelen sen sitten myöhemmin.


M suunnistaa huomenna Virroille valmistautumaan henkisesti sunnuntain puolimaratooniinsa. Kävin töiden jälkeen juoksemassa muutaman kilsan lenkin taas, ja juoksemisesta tulee kerta kerran jälkeen mahtavampaa! Me Epun kanssa jäädään jännäämään M:n juoksua kotiin ja eiköhän mekin jotain aktiviteettia viikonlopuksi keksitä. Hei kaverit mää oon nyt niiiiiiin lomalla!

With Love, Valentine

Voihan rakkaus. Kauppareissun varrella ostoskärryyn löysi tiensä Ystävänpäivä. Ah ja voi. Rakastan hyvän mielen elokuvia. Sellasia elokuvia, joiden katselemisen jälkeen vaan huokailee ja näkee vaaleanpunaisia unia. Ja parasta kaikessa oli se, että M suostui kerrankin katselemaan romanttista hömppää (huom: IHAN KOKO leffan) mun kanssa! Eikä haitannut yhtään vaikka ulkona ukkosti, en edes aluksi huomannut koko ukkosta kun keskityin niin leffailemaan. Tykättiin molemmat kovasti ja kiikutan ystävänpäiväfiilistä taatusti äidillekin lainaan viikonlopun ratoksi. Hhmmmm. Suosittelen kaikille, jotka kaipaavat hieman lisää rakkautta elämäänsä. Ketään ei puukotettu takavasemmalta, kukaan ei kidnapannut ketään eikä läiskinyt toista lättyyn. Niin ja tossa oli muuten se ihmissusityyppikin! Twilightista. Niin ja Ashton. Eli pelkästään leffa täynnä hyviä syitä vuokrata se.


Mikä on parasta syksyssä? UUSI KALENTERI. Mutta miks ihmeessä oon joka vuosi ostanut niin sanotun koulukalenterin, joka luonnollisesti alkaa syksystä ja loppuu kevääseen, kun nyt mun on pakko joka vuosi ostaa uusi kalenteri syksyllä, eikä vuoden vaihtuessa. Koska en käytännössä enää ensi vuotta ole opiskelija, olisin halunnut jo sellaisen aikuiskalenterin joka alkaa tammikuun ekasta. Noh, koska tämä ongelma nyt ilmeisesti toistuu joka vuosi, aion vain sopeutua siihen. Ja sopeutuminen on helppoa, kun uusi kalenterini näyttää näinkin viehättävältä!



Mikä on ensimmäinen tv-ohjelma mikä tulee lapsuudesta mieleen? No Muumit. No mikä on ensimmäinen joululahja mikä tulee lapsuudesta mieleen? No Muumitalo, jota iskä ja mami kokosivat aattoa edeltävän yön. Mikä on ensimmäinen rallatus, joka tulee lapsuudesta mieleen? No ei muumitalo lukita yöksi, hei muuuuuumiiiiiiii... Näin kalenterin hyllyssä, ja päätin sillä sekunnilla, että toi on mun uusi kalenterini. Ja mikä parasta, se sopii kuin Demi Ashtonille uuden eilen hankitun laukun sisälmyksiin.



Muumeissa ei oo mun mielestä mitään lapsellista. Muumit on ajattomia, ja loppuviimeks verrattuna täysin vaikkapa Kauniisiin ja Rohkeisiin. Muistatteko esimerkiksi jakson, jossa Muumimamma ja Nuuskamuikkunen lähtivät etsimään jotain kirsikoita, jollekin veneretkelle. Höm höm, mahto olla Muumipappa vähän huolissaan. Niinpä, eikös asiat saakkin ihan uusia merkityksiä näin vanhemmiten.. ;)



Uusi kalenteri, uudet kujeet. Pidän huolen siitä, että joka päivän agendaan kuuluu uuden kalenterin aikakauden aikana ainakin pikkuriikkisen bloggausta. :) Vaaleanpunaisia unia kaikille!

(..ja mami jos eksyt blogin pariin, niin toi viimeinen kuva on omistettu sulle ;)

Vattuja ja vaaleanpunaisia väriefektejä

Jos nämä helteet eivät pian hellitä, ja ulkonaolo ei lopu tuntumasta saunassa hengailulta, muutun kohta itsekin saunatontuksi. Tuntuu, että aivot käy semisti pienemmällä kapasiteetilla kun normaalisti. Eilen kävin porukoilla ja kysyin yhtäkkiä, että mihinkäs se Eppu katos, vaikka M oli vienyt sen jo kotiin (?!) ja muutenkin yleisfiilis on aika nuukahtanut. Piristävä sadekuuro kehiin kiitos (ja sitten taas paistetta kehiin mun lomapäiviks)! ;)

Eiliset ostokset laitettiin tänään testaukseen, ja toi Lindexin ihanuus oli todellinen ihanuus myös päällä. Ja noi helmet <3 Tommoset isot ja löysät vaatteet tuntuu mun mielestä helteellä paljon mukavammilta päällä kun kireet minihamoset ja topit. Voisiko joku kertoa millä järjellä mun tukka näyttää vaaleanpunaiselta noissa kuvissa? Kyseessä ei ole siis epäonnistunut värjäys ja ne aiemmin esitellyt hiustuotteetkaan ei ihan noin hempeetä lopputulosta tuottanu :D Tänään päässä oli noi tummemmat pidennykset, joilla ehkäsen Tuksu-syndroomia ja saan päähäni kaivattua vaihtelua. Mutta ei, vaaleanpunaiset ne eivät ole ;)




Ootteko jo muuten maistaneet tämän vuoden vadelmia! Voi nam. Pyrin aina kesällä siihen, että kun karkinhimo iskee, suuntaan marjakojulle. Vitamiineja ei koskaan saa liikaa, ja haittavaikutukset on karkkipussiin verrattuna huomattavasti pienemmät ;)

Meillä töissä soi 24/7 radio, ja tää viikko ollaan kuunneltu Energya. Voihan papapapapap di americano- rillutus sentään! Aluks ihmettelin että mikä torvisoitinorkesteri radioon asti on päässy, mutta nyt biisi soi mun päässä tauotta. Kauheen tarttuva kesärillutus! :)


p.s. Pepun peitoksi pääsivät tänään Hennesin vaaleahkot farkkushortsit. Muuten kovin tavanomaisiin shortseihin tuo piristystä taskujen reunoihin kiinnitetyt denimrusetit. Ihan lempparit nykyään.

Shop till u drop!

Heti näin alkuun joudun pettämään lupaukseni. Kyllä tein kirpparilta yhden löydön, mutta ei, se ei ole enää minun hallinnassani. Oma lehmä ojassa vein Epun tänään äidille hetkeksi hoitoon, ja palveluksista pitää tehdä (tai tässä tapauksessa antaa) vastapalveluksia, ja niin löytöni löysi uuden hyvän kodin äidin luota ;) Paita OLI Kappahlista, paidassa OLI selässä napitus ja paidassa OLI sulkapäisen naisen kuva. Ja hintaa oli euron verran. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Esiteltäviä ostoksia löytyi kuitenkin toisaalta, nimittäin Pirkkalassa sijaitsevan ostoskeskus Veskan alennusmyynneistä ;)

En ole ikinä ennen kiinnittänyt huomiota tai lumoutunut minkään liikkeen näyteikkunasta, mutta Aleksi 13 oli todellakin panostanut tällä kertaa. Jotenkin olisi jo pitänyt tuosta ikkunan ihanuudesta päätellä, että kannattaa ehkä jättää menemättä sisälle liikkeeseen, mutta turha toivo... Taisin tosin löytää Aleksilta uuden bestikseni ;)





Oi, ihana O.I.S! Ja oi ihana alehintalappu! Arvoin pitkään tuon ja sellaisen laimean maitokahvin värisen laukun välillä, mutta päätin kerrankin räväyttää oikein kunnolla. Laukulle jäi 40 prosentin alennuksen jälkeen hintaa hieman yli 20 euroa. M ihmetteli mistähän Aleksi on löytänyt noin kirkkaanpunaisia käärmeitä... heheh. Laukun lisäksi kotiin asti pääsi valkoinen Soyan perustoppi etunapituksella ja huivi(!). En yleensä paljoltikaan osta huiveja, mutta pikkusiskoltani saadun synttärilahjahuivin ja GT:n ruusuhuivin jälkeen, olen ymmärtänyt taas niiden monikäyttöisyyden merkityksen. Uusi löytö on pehmoista silkin tuntuista materiaalia, ja jokaisen hapsun päässä on pieni helmi. Hintalapussa 10 €, alehyllyltä sekin.


Onlykaan ei tuottanut tänään pettymystä. En nyt todellakaan osaa sanoa, että mikä noissa kukkaprinteissä mua tänä kesänä viehättää. Kaapista pursuaa ulos jo jos jonkinmoista horsmaa ja rikkaruohoa, mutta vielä piti yksi toppi sinne änkeä. Mustaa perusvillatakkia olen kaivannut jo jonkin aikaa, ja viimein sellasen Vero Modasta löysinkin. Edusta on jännästi tehty "muhkuraiseksi", joten ihan perusneule se ei kuitenkaan ole. Villatakkiin tarvittiin tietysti yhteensopiva Piecesin kaulakoru, ihana palikkakoru maksoi vain 3 euroa, ja noin edullisen heräteostoksen sallin itselleni ;)



Roosan sovitellessa vielä kenkiä, eksyin Lindexiin, ja hyvä niin. Viime aikoina olen Lindexistä löytänyt varsinkin alennusmyynneistä kaikkea pientä, ja tänäänkin kävin sinne kuusi euroa kuluttamassa. Pusero tuo mieleen hikiset lukion latinantunnit ja antiikin mytologian. Jospa puserossa olisi sellaisia afroditemaisia vaikutteita, ja sekin tekisi kantajastaan jumalattaren kaltaisen;) (+ huomioikaa hauska vetoketjuyksityiskohta selässä)Kuvan helmet bongasin Vero Modan alekorista muutaman euron hintaan, sopivat mielestäni kivasti paidan värimaailmaan!


Olisitteko itse kotiuttaneet mitään ostoksistani vai meninkö valinnoissani pahasti metsään? Enää kotona ei kirpparilöydön eteenpäin antaminen harmittanut yhtään ;)

Blogini on viime aikoina saanut mukavasti palautetta, niin positiivista kuin negatiivistakin, mutta varsin mukavaa on ollut huomata, että päivä päivältä lukijakunta karttuu. Rakentava kritiikki on hyvästä, ja siitä intoutuneena inspiroiduin tekemään blogilleni uuden bannerin. Tykkäättekö? :) Kritiikkiä sain myös tekstien yliampuvuudesta ja liikayrittämisestä; sille en valitettavasti mitään voi. Teksti tulee suoraan sydämestä ja kun runosuoli sykkii on kaikki pistettävä muistiin ;) Jatkakaa palautteen antamista! :)

Keskiviikon kullanmurut

Päätin tänään kullittaa itseni päästä varpaisiin, tai siis kullata tarkoitin ;) Kultaiset asusteet tuovat säihkettä arkisiin päiviin ja kimallus sopii varsinkin lisukkeeksi pelkistettyihin asuihin. Kultaisella soljella varustettu Adidaksen Respect M.E. vyö on peräisin Berliinistä. Ostin sen itselleni matkamuistoksi Berliinin keskustassa sijaitsevasta Adidaksen liikkeestä, josta mukaan olisi tarttunut varmasti rahatilanteen salliessa muutakin. Miksi Suomeen tulee aina vain ne tylsimmät Addun verkkapuserot? :D Hintaa vyöllä oli tuolloin noin parikymppiä, ja ystävälliseltä myyjältä sain kotiinviemisiksi myös Adidaksen kangaskassin ja avaimenperässä roikkuvat pikkupiikkarit.



Adidasta ja Pumaa ei varmasti kaikkien muotitietoisimpien mielestä kannattaisi sekoittaa, mutta menköön ny. Puman kelloon rakastuin eräällä kauppareissulla, ja seuraavana merkkipäivänä kultakimpaleeni kiikutti sen kotiin. Kello on mielestäni varsin tyylikäs ja näyttävä eikä näytä pahalta Nomination-renkaidenkaan vieressä. Tähän kohtaan voisi todeta, että todellinen Ilveskissanaisen kello (tuo kissanaisjuttu on peräisin mun fanaattisesta suhtautumisesta jääkiekkoon ja Tampereen Ilvekseen, siitä lisää sitten kun kausi taas alkaa ;)).


Kotiin olen ripotellut kultahippuja sinne tänne. Kultainen sudenkorento viihtyy hyvin meidän olohuoneen ikkunalaudalla kultaisesta purkista kasvavassa (teko)kukassa. Oon niin tyttömäinen mitä tähän blingblingiin tulee, että välillä pitää oikein muistuttaa itseään, että hei noora, sä asut nykyään pojan kanssa :D M on jo kuitenkin tottunut, ja välillä oikein kehottaa ostamaan jotain kivaa kotiin. Rajansa toki kaikella, yleensä tykästyn hyvinkin pelkistettyihin sisustuselementteihin. Pidetään kullat lähinnä koruissa, ja sudenkorennoissa.

Arvatkaas mihin kipaisen vielä näin ruokatunnin ratoksi... kyllä, KIRPPARILLE. Pitäkää peukkuja, että löytäisin todellisia kulta-aarteita. Esittelen löydöt teille sitten illalla. Kivaa keskiviikkona kullamurut!

Lähettäskö lenkille?

Päivää asu. Tiedättekö niitä aamuja, kun pukeutuminen ja jo pelkästään sängystä ylös nouseminen ei vaan oikein inspiroi. Mulla oli tänään sellanen aamu. Siksi päällä keikkui maailman yksinkertaisin päivän asu. Hennesin sortsit tapasittekin jo eilen; ne on kovin monikäyttöiset. Käyvät töihinkin, puhumattakaan rennosta röhnöttelystä sohvalla. Oranssi paita puolestaan on samasta ketjusta, ja sekin kuuluu lempivaatekappaleisiini. Oranssi ja ruskee kulkee varsinkin noissa sävyissä käsi kädessä kuin paita ja peppu, ja tämä hätäratkasu menee päälle taatusti vielä tulevinakin angstiaamuina.



Odottelen juuri M:ää hierojalta ja valmistaudun taas henkisesti illan juoksulenkkiin. En ole koskaan ollut mikään urheilijatar. Jotenkin nyt vain on pikku hiljaa alkanut tuntua siltä, että arki sujuu paljon vaivattomammin, kun edes pikkasen viitsii raottaa lenkkareille ulko-ovea. Juokseminen on äärimmäisen rentouttavaa, ja tavoitteiden saavuttaminen auttaa vaan spurttaamaan turbovauhdille (tai sitten innostuin vain viime lenkillä vastaan lenkkeilevästä Ilveksen liigapelaajasta :P ). Koska aina ei kuitenkaan huvita juoksennella hyttysten kanssa metsäteillä, toimii hyvänä verryttelyvaihtoehtona myös jumppapallo tai kuntopyörä (nämä omistamalla ei voi keksiä tekosyitä edes sateella, ja valitettavan vähän on kyllä muutenkin satanut tänä kesänä, ei oo paljoo päässy luistamaan! ;)). Huomioikaa myös Epun aavemaiset muuvit edustalla. Kuntopyörän sain lahjaksi muutama joulu takaperin, ja viime aikoina sillä on tullut sotkettua noin 30 km viikossa. Juoksu rasittaa jalkoja melko paljon, siksi kilsamääriä on hieman täytynyt pienentää. Kuntopyörän polkeminen on vain niiiiin tylsää ja puuduttavaa, että omani raahaan suosiolla tv:n eteen, kun into iskee. Karhun jumppapallon mukana tuli ohjevihkonen liikkeiden opettelua varten. Toimii loistavasti vaikkapa venyttelyn apuvälineenä. Tykkään! :)Hilpeyttä varsinkin M:ssä herätti, kun kuukausi sitten raahasin hulahulavanteen kotiin. Näin Ellen DeGeneresissä, kun joku julkkis oli saanu ittensä sitä pyörittelemällä kuntoon - joo ei toiminu mulla. M räkätti vieressä ja Eppu yritti napata vanteen kiinni ilmasta.


Asusteita unohtamatta, urheilussa tärkein asusteeni on ehdottomasti iPodTouchini. Musan pitää rääkyä täysiä korvissa, jotta lenkkikenkä menee toisen eteen. Varo kuitenkin hoilaamasta vahingossa lenkkipolulla biisejä ääneen, voi aiheuttaa kanssaulkoilijoissa hämmennystä - tai sitten pelottaa karhut pakosalle.

Ja mistä tämä kuntopostausidea sai alkunsa? Käytiin iskän kanssa tänään ruokatunnilla syömässä ihastuttavan intialaista ruokaa. Herkullista herkuttelua! Lisukkeeksi saatiin tosin kuunnella paria naikkosta, joilla oli paljon sanottavaa jostain työkaveristaan viereisessä pöydässä. Hyi hyi naiset, ei saa juoruilla, tai hys hys ainakin. ;)

Olkaa reippaita!! Tämä typy pinkaisee poluille - än - yy -tee -nyt.

Maanantaimietteitä ja juhannuslahjan legendaa

Lahjakas sunnuntai vaihtui lahjakkaaksi maanantaiksi. Lahjominen on kyllä kivaa. Kun me alettiin M:n kanssa seurustelemaan, väitin, että Tampereella on tapana vaihtaa pariskuntien kesken juhannuslahjoja (kuka oikeesti nyt tollasta uskois?!). Noh, ekana juhannuksenamme, eli viime vuoden juhannuksena, M kiikutti mulle pienen paketin, joka sisälsi tämän perinteikkään juhannuslahjan. Mua hävetti ja nolotti, mutta jälkikäteen selvis, että ei M mua onneks ollu tosissaan ottanu. Juhannuslahja tais mennä liehittelyn piikkiin ;) Juhannuslahja jäi nyt kuitenkin meiän väliseks vitsiksi, josta muistuttaa Nomination-pala ranteessa, ja tänäkin juhannuksena kotiin kiikutettiin kukkia, juhannuslahjaksi ;)


Päivän asu oli tänään niin kukkivan kirjava, että jos oisin ampiainen tai herhiläinen oisin kirmannut mun kimppuuni. Gina Tricotin mekon ostin tänä keväänä jostain välialesta kympillä, ja sillä on nyt kierretty muutamat pippalot. Inhoan ajatusmaailmaa, jonka mukaan arkena ei esimerkiksi töihin vois pistää vähän hörhelöä päälle. Mekkomaanantaista voisi vaikkapa tulla tapa.


Illan helteisiin ylle vaihdettiin GT:n (ylläri) toppi, ja H&M:n ruskeat shortsit. On niiin ihanaa, että tänä kesänä on saanut käyttää kaikkia kaappiin kertyneitä kesävaatteita. Oon ollut viime aikoina oikea kesävaatehamsteri, ja kaapissa on nyt toppia ja shortsia seuraavaa vuosikymmentä varten.

Niin ja nyt niihin maanantailahjoihin! Rakas ystäväni Aino tuli tänään syntymäpäiväkaffittelemaan, ja toi jotakin jännittävää mukanaan. Kortista oli kuulemma hileet tippuneet tulomatkalla äkkijarrutuksen takia ( :D ). Väliäkö sillä, kun kortti oli muuten niin vaaleanpunaisen herkullinen (noi perhoset on nyt jostain syystä muodostuneet mun lempielukoiks).



Paketista paljastui puolestaan Noora-noita-akka rasvapurtiloineen. Kovin ihana maanantailahja. Maanantailahjoistakin vois tulla tapa ;)


Ja rasvoista puheen ollen. Mitä saadaan, kun yhdistetään kirsikoita ja mokkajuttuja? Ihastuttava, mutta vähän imelän hajuinen rasvatuubi muutaman euron hintaan. Otin töihin mukaan tuollaisen Oriflamen käsirasvan, ja tykästyin. Jo pelkästään tuubi on nätti, mutta tuotekin on sellasta perusrasvaa, joka käy hyvin kuivankäppyrille toimistolaisen käsille. Oriflameahan saa kaiketi tilattua netistä tai "välittäjien" kautta, itse sain tuon lahjaksi. Huom: Älä koita rasvaa tulehtuneisiin hyttysenpuremiin, mikäli niitä sattuu olemaan käsissäsi - kirvelee. Paljon.


Loppuun vielä päivän asuste. Muistakaa huolehtia nestetasapainosta näillä supertrooppishelteillä ;)